Suomalainen tangon hyväksyttiin aineettoman kulttuurin luetteloon

Suomalainen tangon hyväksyttiin aineettoman kulttuurin luetteloon

Mitä yhteistä on Aki Kaurismäellä, M-A Nummisella, Heikki Kahilalla, Tarja Närhellä, Tauno Äijälällä, Mika Toivasella ja Markus Allanilla?
Heistä jokainen antoi tukensa Suomalaisen tangon Satumaa ry:n, jäljempänä Satumaa, hakemukselle saada suomalainen tango kansalliseen aineettoman kulttuurin luetteloon.

Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnän suojelemisesta vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.

Suomessa luettelointi aloitettiin alkuvuodesta 2016 avaamalla Elävän perinnön wikiluettelo, johon yhteisöt saivat tallentaa tietoa niille merkityksellisestä elävästä perinnöstä.
Hakemus kansalliseen luetteloon tuli tehdä Museoviraston kriteerien pohjalta huhtikuun loppuun 2017 mennessä.

Satumaan esitykseen yhtyivät ensi vaiheessa Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto ja Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry ja myöhemmin Maailman tango ry, Suomen Lavatanssi Yhdistys ry, Unto Mononen yhdistys ry, Oulunsalon Nuorisoseura ry/Oulunsalon tango, Tango- ja viihdemusiikin-edistämisyhdistys ry ja Tangosavo. Seinäjoen Tangomarkkinat ei voinut yhtiömuotoisena olla projektissa mukana.

Hakemuksessa Seinäjoen Tangomarkkinat oli luonnollisesti keskeisesti esillä.

Satumaan hakemukseen ilmoittautui asiantuntijoiksi ja tukijoiksi alussa mainittujen henkilöiden lisäksi 47 suomalaisen tangon puolesta puhujaa; heidän joukossaan 30 tangokuninkaallista.

Opetus- ja kulttuuriministeri hyväksyi Museoviraston esityksestä kansallisen aineettoman kulttuurin luetteloon 23.11.2017.

 

Mitä merkitystä on sillä, että suomalainen tango hyväksyttiin aineettoman kulttuurin luetteloon?
Päätös oli luonnollisesti kunnianosoitus suomalaiselle tangolle. Mukana oleminen kansallisessa aineettoman kulttuurin luettelossa edistää suomalaisen tangon vientiä ulkomaille ja edistää suomalaisen ja argentiinalaisen tangon kansainvälistä vuorovaikutusta.
Tunnustus tulee lisäämäänentisestään myös lasten ja nuorten kiinnostusta suomalaista tangoa kohtaan.

Mitä sen pitäisi merkitä?

Ennen muuta sen tulee lisätä yhteiskunnan tukea tangotapahtumille. Sen tulee lisätä tangon näkyvyyttä ja kuuluvuutta Yleisradion tuotannossa. Näkisin myös, että nyt on entistä paremmat mahdollisuudet edistää kansallista tangoyhteistyötä. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Päätökset Unescoon lähetettävistä ehdotuksista tekee opetus-ja kulttuuriministeriö Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksestä.

Mielenkiintoista on nähdä, viekö suomalaisen tangon tie Unescon luetteloon, joka avaisi suomalaiselle tangolle uusia näkymiä. Ainakin Satumaan hakemuksen tukiryhmä on Museoviraston projektipäällikkö Leena Marsion mukaan ”kovaa luokkaa”.

Ilmari Ylä-Autio
Suomalaisen tangon Satumaa ry:n puheenjohtaja

Elävä perintö -luettelo